perjantai 16. toukokuuta 2008

WANTED: ammattiapua varatuille miehille

Eräs ihmislaji on jonkin ihmeen takia ottanut elämäntehtäväkseen avautua mulle parisuhteensa haitoista ja ongelmista "no ei tää toimi koska blaablaa mutta jatkan silti sen kanssa, ai miksi no en osaa erota" jne (kirjotin joskus öö ehkä huhtikuussa näistä ihmisistä enemmänki). Kaiken tän analysoinnin ja miettimisen voi ymmärtää jos kyseessä ois parisuhteen nainen mut ei vaan se on se MIES joka näitä pohtii! En nyt väittäis et ois outoo tai väärin ku miehet pohtii, meinaa hyvä vaan et sitäki tapahtuu joskus mut kuhan seki pysyis jonkunnäkösissä rajoissa

Musta on siis kovaa vauhtia tulossa varattujen miesten ensiapuasema; usein saan kuulla näitä juttuja kännisinä versioina mut myös messengerissä on ilmeisesti hyvä kertoo miten elämä kohtelee kaltoin koska "nainen ei tee sitä eikä tätä vaan nalkuttaa ja kyttää" (hmm ehkä vika on sussa ja jos ei oo ni vaihda nainen?). Okei voin ehkä syyttää itteeniki osittain, koska musta on kiva kuunnella ihmisten ongelmia ja on ihanaa jos osaan auttaa, mut oon välillä liianki kiltti. Ensin luulen olevani vaan tunteenpurkausten kohde ja kuuntelen juttuja ihan neutraalilta kannalta mut sit yhtäkkii huomaan et oon a) itkupillin nyyhkyriepu b) rikkirevityn parannuslaastari tai c) totaalitukemista tarvitsevan halityyny. Pahimmassa tapauksessa musta saattaa tulla jopa d) semisekaisen päiväuni, mikä ei tosissaan aiheuta muuta ku hankaluuksia kaikille!

Kaikkista ongelmallisimmaksi tilanne muuttuu kohdassa b) ja d), jolloin mies ei tiiä itekkään mitä haluaa vaan alkaa pitää mua tyyliin jonain jumalattarena ihan vaan sen takii et oon kuunnellu sen juttuja ja yrittäny ymmärtää missä mennään, mikä sit taas johtaa siihen että mies saattaa tehä jotain harkitsematonta mikä EI TODELLAKAAN oo soveliasta siihen tilanteeseen! Siinä sitä sit ollaan vaikees tilanteessa ja mies alkaa selittämään miten "ymmärtäväinen ja ihana oot, vitsi ku mun tyttöystävä ymmärtäis noin hyvin" missä vaiheessa mies unohtaa täysin oman tyttöystävänsä ja keskittyy aivan johonki epäolennaiseen mikä ei liity mihinkään! Vai kertoisitko tollain omalle terapeutilles, jos oon sun terapeutti ni pidetään tää keskustelu sit asiallisena jooko?

Voisin myös veikkaa ettei mies oo ees keskustellu niistä ongelmista tyttöystävänsä kans vaan oon ensimmäinen henkilö jolle kaikki puretaan. Sit mies miettii miks kaikki on pielessä (todellisuudessa ei varmaan ees oo, nimittäi jotku asiat saattaa olla vaan kunnon väärinymmärryksiä mitä ei oo juteltu TAI juttu ei oikeesti toimi ja mies on miettiny tota samaa noin 2 vuotta) eikä tartu toimeen! Kaikki vois selkiintyy jos puhut ongelmista sen toisen osapuolen kanssa sillä se EI auta et kerrot kuinka ihana ja nätti blaablaa mä oon koska en oo millään lailla mukana tässä. En sitäpaitsi oo ees yhtään imarreltu tollasista koska tiiän olevani sulle vaan se laastari tässä, joten jos oot oikeesti tota mieltä ni tuu kertomaan ne sit ku sulla on asiat hyvin! ÄLÄKÄ yritä iskeä mua kostoks tai muuta, koska jos satun vaikka ihastumaan suhun ni satutan siinä vaan itteeni ja sit vihaan sua, joten anna olla ja AJATTELE fiksusti mikä ois kaikkien parasta.

Joten jos kaipaat parisuhdeterapeuttia ni hanki maksullinen semmonen, jos kaipaat hyvää parisuhdeterapeuttia soita mulle mutta tee palvelus ja ÄLÄ luule olevasi ihastunu yms koska tiiän ettei se oo totta ja nolaat vaan ittes!

Ei kommentteja: