Miestenvihaaja?

Miten usein sitä kuuleekaan että "hei anna nyt vähä armoo sä oot niin kunnon miestenvihaaja" Mikä itsenäisistä, suoraanpuhuvista naisista sit tekee miestenvihaajan, sekö että tiedetään mitä halutaan eikä pelätä sanoa sitä ääneen?

En oo koskaan sanonu että vihaisin miehiä! Okei löytyy teistä murhaajia/raiskaajia/muita sekopäitä enemmän ku naisista, mut ei se tarkoita sitä et pitäs tuomita KAIKKI sitä toista sukupuolta edustavat, jaksan kyl uskoo et niitä normaaleitaki on..

Otetaanpas esimerkkejä:

Keskustelu alkaa:

mies: "moi hani"
minä: "moi, mut en ole kyllä kenenkään hani"
mies: "miks oot noin tosikko, vihaat miehiä"

öö en vaan olet kenenkään hani enkä halua olla, sitäpaitsi toi antaa sellasen kuvan et hanittelet jokaikistä hameväen edustajaa joten kiitos en halua liittyä siihen joukkoon muutenkaan

Keskustelu 2 alkaa:

mies: "pimppiä(L)?"
minä: "joo löytyy mutta mistäs sulle saatais"
mies: "äh älä viitti toi oli läppä"
minä: "niin toi munkin"
mies: "no just joo en ois sulta halunnukkaa ku oot noin vaikee"

ja sit ku en oo nainen antavainen haarat sepposen selällään ni musta tulee vaikee! vau!

Sitte on myös ollu tapauksia, joissa oon päivitelly jollekulle miespuoliselle esim että "en vaan tajua miks te miehet haluatte ensin yhtä asiaa ja sitte ku sille on annettu siunaus ni ette haluakkaan tai ette enää kommunikoi, siis varmaan jokatoinen mies tekee tota" niin vastaukseksi tulee että "miehet miehet plaa plaa haukut kokoajan kaikkia miehiä" Enhän mä hauku vaan pohdiskelen ja KYSYN että mitä ihmettä, koska haluan saada selvää ja YMMÄRTÄÄ! Vihaamista ois se jos toivottaisin kaikki miehet alimpaan helvettiin, en vilkasis keheenkää miespuoliseen ees ruokakaupassa saatika sit puhuis kellekkään, unohtaisin kaiken naisellisuuden (mihin sitäkää nyt enää tarvitaan ku vihaan miehiä = niihin ei tarvi tehdä vaikutusta?) + menisin luostariin. Teenkö mitään näistä no EN koska miehet on ihania!

ELI:

Pointti siis on se että tiedän mitä haluan ja mitä en, joten sanon ne sitten suoraan päin näköä ja en välttämättä edes kaunistele vastauksen laatua jos miespuolisen aloittava kommentti on "moi bella oisko pimppiä". a) en ole bella (koira, enkä myöskään Belle kaunottaresta ja hirviöstä) ja b) kyllä löytyy pimppi pitäiskö sun käydä koulut loppuun ku sitä pitää naiselta ihan kysyä? Ehkä me "miestenvihaajat"ei vaan jakseta kuunnella kaikenmaailman sontaa ja kikatella sille kauniisti, koska tunnemme oman arvomme ja tiedämme ettei sellasta ole pakko kuunnella? Ehkä näillä kommenteilla suodatamme suoraan idiootit elämästämme jotta meidän ei tarvitsisi enää tuhlaa enempää aikaa heihin? Minusta se ei tee meistä miestenvihaajia vaan järkeviä!

Tsekkaa myös http://xxxxmxxx.blogspot.com/ <3

Just a little respect

Täs lähiaikoina on tullu mietittyy miten vähän ihmiset oikeesti kunnioittaa toisiansa. "En vaa jaksa nähä sitä nyt njää en jaksa myöskään ilmottaa ettei nähäkkää vaik sovittiin kai se ny tajuu itekki ku en ilmesty paikalle" Siis mitä? Kai sen nyt tyhmäki tajuu jos toista ei näy ettei toista kauheesti huvittanu hilautuu paikalle, mut onko toi sit ainoo oikee tapa ilmottaa siit? Mihin on kadonnu "tee niinkuin toivot itsellesiki tehtävän"?

• Tapaus 1: Pompottelijat
  Tälläset tyypit odottaa et teet just niinku he toivoo ja jos vahingossaki kerrot mitä itte haluisit ni EI kyllä heidän tapansa on parempi! On olemassa "frendejä", jotka eivät ota yhteyttä vaan ku sillon tällön ku haluuvat avauttuu omista ongelmistaan tai haluuvat hyötyä susta jotenki, ni sitte ollaan niin mielinkielin. Sitten jos heistä ei hetkeen kuulu mitään ja soitat itse heille, tulee sitten semmosta litaniaa ett huh huh: "Aijust joo no kiva että susta kuuluu no en tiiä ollaanko enää kavereita ku ei olla juteltu muutamaan kuukauteen, et mitä asiaa sulla oikeen on!"

• Tapaus 2: Ääliöt
  "Äh no onko sil nyt niin välii että sovittiinki et nähään tunnin päästä, en voi sille mitään et mulla oliki futispeli jota en muistanu.. Et nähäänkö joskus muullon pliis?" Peruslause ääliön suusta! Haloo voitko ostaa kalenterin jos sulla on tapana buukkaa tapaamisia päällekkäin! Voiko se nyt olla niin vaikeeta yrittää kerranki pitää kiinni sovitusta? Surullisinta tässä onkin se että ääliö ei tajua olevansa ääliö, vaan luulee tosissaan että toiselle tämmönen ratkaisu onkin ok ja pyytelee sadasti anteeksi, mutta toistaa virheensä kerta kerran jälkeen! Tämmönen tyyppi ei vaan tajua mitä tekee, hän on vaan...ÄÄLIÖ.

• Tapaus 3: Omahyväiset
  Tätä ryhmää tapaa aivan liian usein ja niin monenlaisessa eri tilanteessa ku mahdollista. Näistä selkeimmät ovat
  
  • Asiakkaat "No ai miten niin tämä on tän ja tän hintanen mikä logiikka tässä nyt on" "Ai miksi teillä ei muka ole sitä myynnissä" "Siis eihän MUN kortissa VOI OLLA mitään vikaa!!" Asiakas on aina oikeassa -lausahdus on perseestä, jos sitä aina raadollisesti noudattais ni asiakaspalvelijoita voitaisiin kutsua pian koiriksi.
  
  
  • Miehet "Hei muru älä nyt viitti, mitä välii vaik en keränny mun likasia kalsareita lattialta/vieny olohuoneellista kaljapulloja pullonpalautukseen/ottanu sua kyytiin ku sateessa huidoit bussipysäkillä, we have THE LÖÖV beib" No sitä välii et joudut silppuriin, NEXT! "Kyl musta on ihana pitää yhteyttä, mut ei liikaa.." Sitte pian tulee "Oot kovin hiljanen, miksei susta oo kuulunu"/"Aijaa. okei. mo." Nää on läheistä sukua pompottelijoille, mut jotku on semmosia kieroilijoita et teet miten tahansa ni aina tulee jotain valittamista, mut sit vaihtoon vaan tollaset!

• Tapaus 4: Mä-oon-NIIN-paljon-parempi-ku-sä
  Tohon ryhmään kuuluu suurimmaks osaks varakkaat ja vanhat ihmiset. Köyhät kyykkyyn ja dilledong, mikäs sen kivempaa ku kattoo toisii nenänvartta pitkin Burberryt käsivarrella! Samaa tuntuu tekevän jotku vanhemmat ihmiset, ihan ku joku tekis niistä niin paljon parempia ku heillä on enemmän elämänkokemusta? Varsinki asiakaspalvelutyössä nää korostuu, eikö ihmisten pitäs vaan olla ennemminki tyytyväisiä että saa kunnon palvelua ku kitistä asioista joille ei just nyt mahdeta mitään (esim muuttaa hintaa juuri HÄNELLE sopivaksi kun "sama hinta on kuule tuolla Hinttasten LandeMarketissa/California's Luxury Landissa") ja juoksuttaa toisia pitkin mäkiä ja mantuja..

Nää tapaukset on kaikki jollain lailla yhteyksissä toisiinsa, eli saattaa nyt vaikuttaa siltä et mun mielestä about kaikki ihmiset on perseestä, mut eiiii vaan tommosten mätämunien avulla oppii sit huomaamaan arvostamaan ja KUNNIOITTAMAAN niitä ihmisiä jotka ovat sen arvoisia! Esim kuinka iloiseksi sitä tuleekaan kun joku jää pitämään sulle ovea auki vaikka oot tulossa vielä aika kaukaa, pysäyttää bussin ku oisit muuten myöhästyny siitä tai hymyilee sulle ihan niin muuten vaan vaikka ootki ventovieras. Niin pieniä asioita noiki on elämässä, mut niistä tulee niin superhyvälle tuulelle ettei vois uskookkaan!